Uni sanain kasvun tuottaa,
siellä sekin salaa vuottaa -
Kohta hiipii valvein värssyiks',
nostaa siipeins' lahjaks' elon..
Kuultaa siinä valon säkeet -
Kuultaa siinä valon säkeet -
antaa Suurin sana pienet -
Ei sit konsaan valveil' tiedä,
kosk' on aikains' lauluin tiellä...
Punoo elo verkon suuren -
Punoo elo verkon suuren -
heittää ymmärryksen juureen -
Siitä apajankin sieluin kerää -
kohta kaikki ylös herää.
Yksin ei siel kukaan oota -
kohta kaikki ylös herää.
Yksin ei siel kukaan oota -
kaikki samaakin on puuta -
Juurist' sanain suurimman niin -
versoo itu Valoinkin siin.
Ovi aukee sisimmästkin,
Ovi aukee sisimmästkin,
kun tuo pien jo alkaa reitin -
Kysyy tietä, anoo sisään -
koht' jo aukee polkuu lisää.
Vartoo aina suurin sala -
ei se koskaan loppuun pala -
Valopatsaan lailla kuiskaa -
pienen kulkijankin muistaa..
Ilta auvon antaa levon -
Ilta auvon antaa levon -
pelot poiskin pyyhkii kelon -
Vanha virkoo tuoreheksi -
oras kasvaa vahvimmaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti